Ihan pakko laittaa tänne muutama näyttelykuva, ensin Leila (Spectrolite Vianne Rocher, CRX b 03). Kuva: Heikki Siltala, www.heikkisiltala.com

Ja  Elmo-isä (CH Spectrolite Sheriff Truman), kuva samoin Heikki Siltalan käsialaa www.heikkisiltala.com

Ja Markus Wikströmin kuvaamana http://kaiuksen.net/WebGallery/index.php?cat=0

Sitten Senegal (IC Spectrolite Senegal) samoin Markus Wikströmin linssin läpi katsottuna http://kaiuksen.net/WebGallery/index.php?cat=0

Näyttelytulokset eivät olleet mitään varsinaista ilotulitusta tällä kertaa, mutta mukavaa meillä oli :). Kiitos taas kerran Heidille, Niinalle, Sannalle, Annulle ja kumppaneille! Odotan  innolla Chananin otoksia saapuviksi, kuvautimme nimittäin kaksi Phoeben ja Banjulin lasta, sekä erittäin haasteellisen kuvattavan Senegalin. Senegal kävi kuvauspöydällä yhteensä kolme kertaa, ennen kuin minkäänlaisia otoksia saatiin aikaiseksi, ja kaiken kokenut kuvaaja Chanan pyyhki hikeä otsaltaan... :D

No niin, nyt ovat enää sijoitukseen/osasijoitukseen tarjolla olevat Milla ja Osmo vapaana. Muilla pennuilla on jo mukavat kodit odottamassa pienokaisten varttumista luovutusikäisiksi. Lapsoset ovat nyt 12-viikkoisia, mutta ihan vielä en heitä luovuta.

Jos olet kiinnostunut Milla-neitosen sijoituskotina toimimisesta, tai Osmo-pojan osasijoituksesta, ota yhteyttä. Sijoituskissa tarjoaa näköalapaikan kissaharrastukseen, mutta onhan siitä tietenkin vaivaakin. Puhumattakaan vastuusta. Mutta puhutaan siitä kaikesta sitten, kun olet ottanut yhteyttä :).

Uusia kuvia minulla ei ole juuri nyt, aiemmista blogimerkinnöistä ja kotisivuilta niitä voi bongailla. Milla on kilpikonnavärinen ja Osmo mustavalkea van. 

Myös Inka on varattavissa (CRX f 02, vapaa/available) omaksi kainaloiseksi.

Ja Inkan lisäksi siis mustavalkea van Osmo ja kilpikonna tyttö Milla etsivät yhteistyökykyisiä sijoituskoteja.

Puukko on heilunut urakalla. Siis eläinlääkäreillä. Niin Phoebe kuin Iineskin on steriloitu. Phoeben operaatio sujui hienosti, Phoeben ihminen raportoi, ja niinhän se meni Iinekselläkin, pikku viilto masun alle ja huolet pois. Iines alkoi nimittäin juosta lähes yhtä mittaa, kiimojen välillä oli vain pari päivää hiljaisempaa. Kiemurtelu alkoi jo mennä liiallisuuksiin ja kasvattajaa alkoivat ahdistaa kauhukuvat kohtutulehduksesta.

Nyt Iines täällä yrittää jotenkin sulattaa sukkapukunsa, kauluri oli pakko ottaa pois, niin suuri kidutusväline se oli rouvan mielestä. Pilvi-tytärtä hirvittää ihan kamalasti, rakkaalle äipälle pitää ihan ujeltaa, niin oudolta hän näyttää ja tuoksuu pikkuisen tytön aisteissa. Ja Tatu, joka kävi hammaslääkärillä, haisee myös kamalalta Urhon mielestä. Tatu-parka, ensin ronkitaan suu kipeäksi - yksi hammas kun oli pakko poistaa putsin yhteydessä meidän töhkäkuonolta - ja sitten vielä joutuu kuuntelemaan kaverin solvauksia.

Myös Arttu the Dog on liittynyt Munattomien Miesten Kerhoon. Meille EI tule koiravauvoja, piste. Ronja pässee varmemmaksi vakuudeksi jossain vaiheessa myös huoltenpoistoleikkaukseen. Nyt vain toivutaan näistä urakalla.

Iineksen ja Taiston lapsoset alkavat olla varattuja, vain kasvatuskäyttöön suunnitellut Osmo ja Milla ovat enää varattavissa osasijoitus/sijoitussopimuksilla, jos sopiva koti sattuu löytymään. Tai siis kodit, eihän siskoa ja veljeä sentään samaan kotiin laiteta lisääntymään :p.

Modeemini temppuilee oudosti, pääsen nettiin vain hetkittäin, ja kotisivujen päivitykset laahaavat entisestään jäljessä. Tänne blogiinkin minulla olisi liuta kuvia, jos onnistuisin lataamaan niitä. Myös sähköpostien lukeminen ja lähettäminen onnistuu vain hetkittäin. En ymmärrä ollenkaan mistä nyt mättää, mutta toisaalta, minun tietokonetaitoni tietäen ei kai se ole mitenkään uutta.

Milla ja kumppanit ovat jo kymmenviikkoisia, ja vauhti sen kuin kiihtyy. Tänä aamuna keittiössä oli käynyt pyörremyrsky, keittiön pöytäliina oli vedetty alas, ja kaikki pöydällä olleet tavarat sen mukana. Pahaksi onneksi myös iso lasikannu oli unohtunut pöydälle, ja sehän oli tietysti sirpaleina kaiken keskellä. Minä aasi! Luojan kiitos kukaan kissoista ei ollut satuttanut varpaitaan sirpaleisiin, kannulla nyt mitään väliä ollut.

Tässä yksi pyörremyrskyn tuulenpuuska, Milla 10 viikkoa:

Taisto löysi itselleen uuden kodin niin nopeasti, etten ehtinyt kunnolla tajuta, mitä tapahtui... Hömppää on ikävä, mutta plussana huomaa jo nyt, kuinka tunnelma on täällä kotona rauhallinen,eikä Lala tai kukaan muukaan enää mökötä boksissa. Taiston uusi koti vaikuttaa oikein mukavalta, terveiset vain sinne Etelä-Pohjanmaalle:).

Näyttelyssäkin tuli taas piipahdettua, Masi ja Banjul saivat lauantaina sertinsä, Kukka oli ex1, ja pikkuinen Lempi (Spectrolite Belle) hienosti Tuomarin Paras Pentu! Kiitos Niinalle, Lauralle ja Annulle :).

Masi ja Pipa on nyt myös sydänultrattu ja erittäin normaaleiksi todettu. Urhon veriryhmäksi selvisi A, ja Urkki saattaa piankin päästä tositoimiin, samoin kuin Masi. Ainakin toivon niin!